KONSERTTIESITTELY

JOHANN SEBASTIAN BACH: JOHANNES-PASSIO
VIHDIN KIRKOSSA PALMUSUNNUNTAINA 9.4. KLO 18

”Johannes-passion alkukuoro on tehnyt minuun aina suuren vaikutuksen. Aluksi huomioni on kiinnittynyt jousien aaltoilevaan, ikään kuin hapuilevaan virtaan, basson itsepintaisiin säveltoistoihin ja dramaattisiin huilu- ja oboe-stemmojen riitasointuiseen polveiluun. Jännityksen tiivistyessä kaikki tämä johtaa kuoron ylistykseen ’Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä’. Voisiko kärsimyshistorian äärelle satuttavammin musiikki valmistaa?” Näin kirjoittaa Jorma Hannikainen, joka johtaa kolmatta kertaa tämän teoksen palmusunnuntaina Vihdin kirkossa.

Aloitettuaan Leipzigin Tuomaskirkon kanttorin virassa toukokuussa 1723 Johann Sebastian Bach aloitti samalla ennen näkemättömän ’järjestetyn kirkkomusiikin’ (regulierte Kirchenmusik) luomistyön. Tavoitteena oli tuoda jokaiseen sunnuntain ja juhlapäivän messuun taidokkaasti laadittu pyhäpäivän sanomaa selittävä kantaatti. Ensimmäisen Pyhän Kolminaisuuden päivän jälkeisenä sunnuntain (30.5.1723) kantaatti Die Elenden sollen essen (BWV 75) aloitti ensimmäisen kantaattisyklin, jonka huipensi pitkäperjantaina 7.4.1724 Johannes-passio (BWV 245). Passioesityksiin oli toki jo totuttu jo aikaisemmin. Vuosisatojen ajan oli ollut tapana resitoida gregoriaanisin sävelmäkaavoin kärsimyshistoria paastonajan lopulla. Bachin passiot ovat pitkän passioperinteen huipentuma.

Johannes-passion musiikki voi saavuttaa kuulijansa ensikuulemalta. Sävelkudoksen värikkyys ja taidokkuus viehättää, vaikka teoksen syvällisyys ei vielä kaikilta osin avautuisikaan. Toisaalta teokseen tutustuminen ei pääty koskaan – sitä voi opiskella lakkaamatta ja silti sävellyksestä voi löytää uutta ajateltavaa ja se herättää uusia kysymyksiä. Passio avautuu eri aikoina eri tavoin ja moniulotteisesti, vertikaalisesti, horisontaalisesti, erilaisissa aikakerrostumissa, teologisesti, musiikillisesti, esittämiskäytäntöjen kannalta, kulttuurisesti; mitä enemmän teokseen tutustuu, sitä vajavaisemmalta teoksen tunteminen saattaa tuntua.

Luterilaisen ajan merkittävimmän kirkkomusiikin säveltäjän, Johann Sebastian Bachin mestariteoksien esittäminen on luontevaa Reformaation merkkivuotena. Luterilainen reformaatio vaikutti voimakkaasti kirkon musiikkiin – voimakkaammin kuin muissa reformoiduissa kirkkokunnissa. ’Järjestetyn kirkkomusiikin’ ihanne on nimenomaan luterilaisuudelle ominaista. Seurakunta on laulava seurakunta.

Johannes-passioon sisältyy tyypilliseen passioperinteen mukaan useita koraaleita, jotka ilmentävät seurakunnan, yhteisön ääntä. Koko läsnäoleva yleisö kutsutaankin laulamaan joitain koraaleja yhdessä kuoron ja orkesterin kanssa. Nuotteja on jaossa ohjelmanmyynnissä. Vihdin kirkkokuoro osallistuu myös näiden koraalien laulamiseen yleisön joukossa. Yleisön mahdollisuus osallistua koraalien laulamiseen lienee Suomessa aika ainutlaatuista.

Vihdin kamarikuoro on kaksi ja puoli vuotta kestäneen toimintansa aikana vakiinnuttanut asemansa merkittävänä musiikillisena toimijana Vihdissä. Kuoro on esittänyt jo useita suurimuotoisia teoksia ja pyrkinyt omalla panoksellaan aktiivisesti rikastuttamaan Vihdin jumalanpalveluselämää. Johannes-passio esitetään jo kolmannen kerran peräkkäin Vihdissä palmusunnuntaina 9.4. klo 18. Ensi vuonna Johannes-passion korvaa todennäköisesti jokin toinen teos. Johannes-passion esittävät Vihdin kamarikuoro ja barokkiorkesteri Galantina. Esitys toteutuu yhteistyössä Sibelius-Akatemian kanssa. Teoksen johtaa Sibelius-Akatemian kirkkomusiikki ja urut -aineryhmän johtaja, diplomikuoronjohtaja Jorma Hannikainen. Evankelistan, joka kuljettaa Jeesuksen kärsimystien kertomusta Johanneksen evankeliumin mukaisesti, osan laulaa Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin professori Timo Kiiskinen. Jeesuksen osan laulaa Salon seurakunnan kanttori Jari Parviainen. Sopraanosolistina on Vihdin kamarikuoron laulunopettaja, kirkkomusiikin opiskelija Helianna Herkkola. Alttosolisti on lohjalainen, niin ikään Salon kanttori Hanna-Leena Keinänen. Tenorisolisti on Vihdin kamarikuoron laulajistoon kuuluva jokikuntalainen Paavo Muranen, ja bassosolistina laulaa viimevuotiseen tapaan kirkkomusiikin opiskelija Toni Hintsala. Pienemmissä solistitehtävissä on kamarikuoron omia laulajia.  Orkesterina on Timo Kiiskisen johdolla toimiva barokkiyhtye Galantina, jota täydentää oboisti Seidi Palonen ja traversohuilisti Sini Vahervuo.

Passioon on vapaa pääsy, ohjelma maksaa 20 euroa. Niitä myydään tuntia ennen kirkon ovella, ja lisäksi kuorolaisilta voi niitä ostaa etukäteen. Etukäteen ohjelman ostaneille varataan paikat kirkkosalista.