Monikäyttöinen kirkkorakennus

”Yksi säästökohde on homeisesta tai toimimattomasta seurakuntatalosta luopuminen ja kirkkosalin muuttaminen yhteisön monikäyttöiseksi keskukseksi, jossa kokoonnutaan seitsemänä päivänä viikossa.”

Teksti on lainaus jumalanpalveluselämän kouluttaja, teologian tohtori Juhani Holman alustuksesta sunnuntaina 26.1. Vihdin kirkossa. Kirkkoon oli tuolloin kokoontunut nelisenkymmentä ihmistä puhumaan siitä, voiko kirkkorakennus olla monikäyttöinen.

Tällä hetkellä Vihdin kirkko on olemassa omistajillensa, siis seurakunnan jäsenille, lähinnä pyhien ja kirkollisten toimitusten viettoa varten. Aika ajoin kirkkoa vuokraavat konserttijärjestäjät toki kasvattavat kirkkokävijöiden määrää, mutta suurimman osan ajastaan ovat kirkon ovet suljettuina, lukossa. ”Kuinka monella seurakuntalaisella on avain kirkkoonsa”,  kysyy Holma. 

Kiristyvä taloudellinen tilanne ja sosiologiset muutokset vaikuttavat kirkkoon. ”Jokainen sukupolvi on tehnyt muutoksia kirkkoihinsa liturgisista, sosiologisista tai arkkitehtonisista syistä”, muistuttaa Holma, kun puhe kääntyy takaisin tiloihin. ”Seurakuntien talouden heikentyessä tulee säästöjä löytää myös kiinteistöistä. Kirkoista luovutaan viimeiseksi!”

Holma näyttää kuvia Ruotsista Hidingen, Rådmasnön ja Svärtan kirkoista. Kyseisissä kirkoissa, joista Svärta edustaa keskiaikaista ja kaksi muuta 1800-luvulla rakennettuja kirkkoja, on tehty suuria muutostöitä ja tilat muutettu monikäyttöisiksi. Kuvat näyttävät upeilta! Voisiko sama onnistua Suomessa? Vihdissä?

”Kirkkotilan muuttaminen vaatii seurakunnan johdolta herkkyyttä, viisautta ja pitkäjänteisyyttä”, muistuttaa Holma. Liedon kirkossa Museoviraston kanssa yhteistyössä toteutetut muutokset kuitenkin kertovat esimerkillään siitä, että vastaava on mahdollista myös Suomessa. Kirkkonummellakin kuuluu tällä hetkellä olevan kirkkotilaa koskevia suunnitelmia vireillä.

Mitä toimintaa kirkossa voisi sitten olla? Taustalla on isona ajatuksena se, että osa seurakunnan viikkotoiminnasta voisi siirtyä kirkkotilaan. ”Kirkkotilassa tehtävät muutokset tai kirkkorakennuksen muutaminen monikäyttöiseksi tulee aina tehdä toiminnan tarpeita palveleviksi, niiden tarpeista käsin”, muistuttaa Holma. ”Alttari määrittää kirkkoon sopivan toiminnan.” 

Jos alttarin ajatellaan olevan lähellä elämää, ei sen perusteella kovin montaa asiaa joutuisi rajaamaan ulos. Tätä mieltä vaikuttaisi olevan myös tilaisuuden paneelissa vieraillut Vihdin seurakunnan kappalainen Kaiju Himanen, joka kuitenkin hyväntuulisena toppuuttelee ajatusta siitä, että kirkko olisi muuntautumassa urheilusuorituspaikaksi. Kaksi muuta panelistia olivat seurakunnan kanttori Kaisa-Leena Hannikainen ja toimittaja Mika Kriikku.  Hannikaisella on mittavaa kokemusta erilaisista kirkkotiloista ja niiden toimivuudesta, kun taas Mika Kriikun käyttäjäkokemukset ja visiot seurakuntalaisena varmasti ansaitsevat huomiota. 

Kaiken kaikkiaan varmasti tulee tarkkaan arvioida sitä, kuinka paljon Vihdin kirkkotila kestää muutoksia menettämättä eheyttään ja niitä ominaisuuksia, joiden vuoksi se on voinut kävijöitään puhutella. Mutta käsiäänestyksen perusteella paikalla olijoista lähes kaikki olivat valmiita ainakin jonkinasteisiin muutoksiin. Ehkä viimein on muutosten aika? 

Tilaisuus striimattiin ja löytyy seurakunnan Youtube-kanavalta!